Syksyisiä tunnelmia

Torstai 29.10.2020 - Virpi


Niin se vain syksy taittuu kohti talvea. Lunta jo saatiin nähdä aika reilustikkin täällä Pohjoisessa, mutta kuten usein käy niin ensilumet lähtivätkin yhdessä hujauksessa. Nyt on vain märkää, pimeää ja lämmintä...

Syksy on minulle kuitenkin aina ollut rakasta aikaa. Olen lähestulkoon parhaimmillani iltojen pimetessä ja sateen ropistessa ikkunaan. Syksyllä saa taas harrastaa mieluista harrastusta, metsästystä. Mikä sen mukavampaa kuin nauttia parhaan koirakamun kanssa raikkaasta säästä ja kauniista luonnosta, jos metsän isäntä suo niin jopa saada ruokaa pöytään. Takuulla tietää mitä syö ja ennenkaikkea tietää lautasellaan olevan lihan eläneen vapaudessa, vailla ahtaita oloja tai huonoa kohtelua. 

Tämän viimeisen kahden vuoden aikana, opiskelujen ja elämänarvojen muuttumisen myötä, omavaraisuuden ajatus on myös käytännössä jalostunut pidemmälle. Luonnon kasveja voi oman kasvattamisen lisäksi hyödyntää monin tavoin niin ruokana kuin kosmetiikkana, ja vaikka koristeena. Tee, mausteet, keitot, muhennokset ym. ym. löytyy ihan läheltä kun niitä vain osaa tunnistaa ja kerätä. Myös moniin vaivoihin ja sairauksiin löytyy apua ja helpotusta luonnosta. Näihin asioihin kannattaa jokaisen vähänkään asioista kiinnostuneen perehtyä.

Tämä syksy on ollut tavallisesta syksystä poiketen varsin kiireinen. Opiskelu ottaa vielä oman aikansa, sen lisäski tämä "uuden luominen" on varsin hullaannuttavaa. Enpä olisi muutama vuosi sitten kuvitellut olevani näin innostunut jostain työhön liittyvästä. En oikeastaan koe edes luonnonvara-alaa työnä, se on enemmänkin elämäntapa. Se liittyy tavalla tai toisella kaikkeen mitä teen, silloinkin kun näyttäisi etten tee mitään niin aivot työstävät jotain uutta juttua, nimeä, reseptiä... toivon tosissani että tämä kantaa ja ennenkaikkea saa myös muita ajattelemaan asioita pintaa syvemmältä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini